SoitinKmOld

Carnival: Paganini, Vivaldi, Locatelli, Corelli. Karen Gomyo, viulu, Ismo Eskelinen, kitara. BIS-1998Tässäpä viehättävästi suunniteltu levy Paganinin ystäville: Karen Gomyo ja Ismo Eskelinen kertovat virtuoosi-Paganinin intiimimmästä, lyyrisemmästä puolesta, tuovat taustaksi sata vuotta Paganinin teoksia edeltävää barokin viulismia sekä ylipäätään muistuttavat, kuinka läheinen instrumentti kitara oli Paganinille. Viulu-kitara-sonaateissa tavataan romanttisesti laulava Paganini tutun sähäkän taiturin rinnalla. Eskelisen kitara hyrisee ja Gomyo soittaa vilpittömällä, kirkkaalla otteella. Barokkisonaatteja lähestytään modernein soittimin Paganinista käsin, bel canton hengessä. Eskelisen unelmoiva kitara […]

J.S. Bach: Goldberg-muunnelmat. La Compagne Pocchette: Minna Pensola, viulu, Antti Tikkanen, alttoviulu ja Sergei Malov, violoncello de spalla. Alba 396. Minna Pensolan, Antti Tikkasen ja Sergei Malovin kannatti levyttää Goldberg-muunnelmat, sillä heillä on siitä omaa sanottavaa. Versio perustuu Dmitri Sitkovetskyn jousitrio-sovitukseen, mutta mukana on aineksia myös Federico Sarudianskylta sekä muusikoilta itseltään. Huomiota herättää sellon korvaaminen ”olkapääsellolla” eli violoncello de spallalla, joka oli Bachin aikana suosittu mutta sittemmin unohdettu soitin. Sergei Malov on ollut sen esitaistelija […]

Domenico Scarlatti: 18 klaveerisonaattia. K417, K208, K159, K56, K213, K125, K373, K119, K69, K425, K29, K99, K12, K479, K9, K318, K141, K32, Jevgeni Sudbin, piano. BIS sacd 2138. Jevgeni Sudbin teki kymmenen vuotta sitten läpimurtonsa ensimmäisellä Scarlatti-resitaalillaan BIS:lle. Säveltäjän yli 500 sonaatista riittää materiaalia monelle levylle, ja Sudbin palaa uudella julkaisullaan rikospaikalle ilmeisen inspiroituneena. Valittujen kappaleiden joukossa on tutumpia ja harvinaisempia teoksia, joista levyn aloittava fuuga K417 on yksi yllättävämpiä. Sen voisi vannoa lähteneen Scarlattin […]

Joseph Haydn: Kuusi jousikvartettoa op. 76. The London Haydn Quartet. Hyperion CDA68335 (2 cd). Lontoon Haydn-kvartetti on levyttänyt nimikkosäveltäjänsä teoksia kronologisesti ja nousee opuksen 76 (1796) myötä kvartettosarjan huipulle. Hyperionin kokonaislevytyksen johtoajatuksena on ollut periodityylinen tunnollisuus, joka on ulottunut käytetyistä soittimista ja soittotavasta mahdollisimman alkuperäisiin nuottieditioihin. Op. 76 kuuden jousikvarteton kohdalla se tarkoittaa vuonna 1799 Lontoossa Longman, Clementi & Co:n ja Wienissä Artarian kustantaman ensipainoksen nuotteja. Mitään merkittävää eroa se ei tuota muihin levytyksiin nähden, […]

Max Bruch: Jousikvintetto Es-duuri, Jousikvintetto a-molli, Jousioktetto B-duuri. The Nash Ensemble. Hyperion CDA68168. On varmaan oikein todeta, että kulttuurihistoriallisesti romantiikan kukoistus päättyi ensimmäiseen maailmansotaan, mutta on koko joukko säveltäjiä, joille sitä ei ennätetty heti kertoa. Saint-Saënsin ja Faurén lailla vanha Max Bruch (1838-1920) sävelsi sodan aikana ja jälkeen kamarimusiikkia, joka tiivisti taakse jääneestä aikakaudesta teknisesti kaiken kokenutta, tyyliltään suvereenia ja dramaturgialtaan ajatonta taidetta. Kaksi postuumisti julkaistua jousikvintettoa ovat vuodelta 1918, ja neljälle viululle, kahdelle alttoviululle, […]

Liszt Transfigured. Oopperafantasioita pianolle. Chiyan Wong. Linn records. 561. Hongkongilainen pianisti Chiyan Wong tekee vakuuttavan debyytin Linn-merkille Lisztin oopperafantasioilla. Niiden virtuoosiset haasteet ovat rajattomat, mutta Wongin käsissä ei pääse syntymään urheilun makua. Hän eläytyy niiden flirttailevaan salonkihenkeen ja draamalliseen kerrontaan, jossa vauhdikkaiden takaa-ajojen lisäksi on myös kauniisti soivaa lyyrisyyttä ja laulullisuutta. Hän ei seuraa orjallisesti säveltäjän nuottitekstiä vaan ottaa paljon vapauksia – jopa niin, että teokset dokumentoidaan hänen editoimikseen. On helppo kuvitella, että juuri näin improvisaation […]

Franz Liszt: Transsendentaaliset etydit, konserttietydejä, Paganini-etydit. Daniil Trifonov, piano. DG 4795529. Daniil Trifonov, 25, vahvistaa uudella Liszt-levyllään asemaansa nuorten pianistien romanttisena prinssinä, jolla on huikean tekniikan lisäksi myös soinnillista fantasiaa ja musiikillisen kertomisen kykyä. Joogaa harrastava nuorukainen on kansikuvassa syventyneenä meditaatioon, mutta kliseistä viis – Lisztin etydien transsendentaalisuus merkitsee hänelle kaikkea muuta kuin etydimäisyyttä. Joku Lazar Baerman ehkä muuttaa tekniikan hengeksi vielä totaalisemmin, mutta Trifonov lähestyy sarjaa kuin fantasiaromaania. Jokaisella etydillä on oma poeettinen tai dramaattinen […]

J.S. Bach: Die Kunst der Fuge. Accademia Bizantina, joht. Ottavio Dantone. Decca 4832329. Bachin Fuugan taitoa on tunnetusti soitettu kaikilla mahdollisilla soitinyhdistelmillä klavikordista saksofonikvartettiin. Kosketinsoittimet ja toisaalta gambakvartetti korostavat itse asian ydintä eli polyfoniaa ehkä parhaiten, mutta Ottavio Dantonen idea tehdä se jousiyhtyeellä, cembalolla ja uruilla toimii toisesta suunnasta: se korostaa äänenkuljetukseen liittyvää inhimillistä keskustelua abstraktiuden sijaan.   Legatomainen ote korostaa tekstuurin virtailevuutta, ja ääriviivat vaikuttavat pyöristellyiltä. Tässä on joskus huonot puolensa, kun toisiaan vasten […]

Diego Ortiz: Trattado de glosas. Luis Milán: Fantasia XIII. Antonio de Cabézon: Diferencias sobre La gallarda Milanese. Tomas Luis de Victoria: O magnum mysterium. Bruno Cocset, gamba, Guido Balestracci, gamba ja violone, Les Basses Réunis. Alpha 563. Espanjalainen vihuela- ja kitarataituri Diego Ortiz (1520- n. 1570) työskenteli kotimaassaan ja Italiassa. Hänen recercadansa (ricercar) kuuluvat itsenäisen soitinmusiikin varhaisiin klassikoihin. Niissä hän antoi esimerkkejä sekä improvisoinnista bassokuvioinnin päälle (passacaglia-tekniikka) että vapaasta muuntelusta annetun sävelmän pohjalta. Bruno Cocset, […]

”The Passinge Mesures”. Mm. Bull, Byrd, Tomkins, Farnaby, Gibbons. Mahan Esfahani, cembalo. Hyperion CDA68249 Mahan Esfahanin rämäpäisen cembalismin huomioiden voi tuntua hieman yllättävältä, kuinka läheinen suhde hänellä on englantilaiseen virginaaliohjelmistoon, tähän päältä päin hienovaraiseen ja introverttiin renessanssimusiikkiin. Etenkin Byrd ja Bull ovat kuitenkin kulkeneet hänen mukanaan jo pitkään, ja tältä värikkäältä levyltä paistaa Esfahanin hullaantuneisuus kryptisiin fantasioihin, lennokkaisiin variaatiosarjoihin ja kepeisiin tanssisävelmiin. Cembalon kauhukakara mielellään suomii ”autenttisuuspsykoosia”, ja nytkin hän on anakronistisesti valinnut soittimekseen täysikokoisen […]

Aleksandr Skrjabin: Etydit pianolle opp. 2, 8, 22, 42, 49/1, 56/4, 65, Quasi valse op 47, Poèmes op. 69. Dmitri Aleksejev, piano. Brilliant Classics 94439. Skrjabin-juhlavuoden positiiviseen levysaldoon voidaan lukea Brilliant Classicsin erinomainen julkaisu, jolla Dmitri Aleksejev soittaa säveltäjän kaikki etydit ja pari niihin rinnastuvaa kappaletta. Skrjabinin etydit eivät koskaan olleet teknisiä harjoitelmia rajatussa mielessä ja runollisen latauksen kehitystä voi levyllä tarkastella varhaisista Chopin-henkisistä teoksista myöhäisteosten kosmisina vyöryviin näkyihin. Aleksejev on ennen muuta aristokraattinen taiteilija, […]

Ludwig van Beethoven: pianosonaatit op. 31, 78, 79, 81a ja 90. Paavali Jumppanen, piano. OndineODE 1290. ”Suurilla pianisteilla ei ole näytettävänä mitään paitsi tekniikkaa ja teennäisyyttä”, on Beethoven lausunut. Vähänpä hän tiesi. Esimerkiksi Paavali Jumppanen ei kuulu niihin pianisteihin, jotka muovaisivat musiikin omaksi kuvakseen räiskimällä egonsa kyllyydestä tai vääntämällä mielikuvituksensa koukeroita rautalangasta säveltäjän kustannuksella. Ei, vaikka op. 31:n kolme karaktäärisonaattia vilisisi houkutuksia heppoisiin silmänkääntötemppuihin. Voisihan Myrskysonaatin finaali olla hitaampi tai Metsästyssonaatin ensiosa oikukkaampi, mutta nyt […]