Konsertti- ja Ooppera-arviot

Arvio: Ville Urposen urkuresitaali, Musiikkitalo 4.1.2024. Raitio, Liszt, Bach, Chang, Sibelius, Heiniö. Musiikkitalon uusien urkujen juhlaviikko avattiin ulkomaisten urkurien voimin, mutta uudenvuodenpäivän Olivier Latryn ja keskiviikon Nathan J. Lauben jälkeen oli kotimaisten soittajien vuoro: torstaina 4.1. päivällä esiintyi Marianne Gustafsson Burgmann ja illalla Ville Urponen. Urponen on ollut osa urkujen suunnittelutoimikuntaa sekä Musiikkitalon Urut soimaan -yhdistystä, ja soittimen tuttuus kuului hänen rekisteröinneissään eli äänikertojen valinnoissa. Eikä siinä kaikki: Urposen ohjelmisto oli kekseliäästi valittu osoittamaan urkujen […]

Ensin sitä hihkui urkurien sisäpiiri, nyt sen voi kuulla myös yleisö: Helsingin Musiikkitalo on saanut ainutlaatuisen hienot, värikkäästi ja huumaavasti soivat urut, joilla on paljon mahdollisuuksia uusien musiikillisten maailmojen kartoittamiseen. Olivier Latryn soittama avajaiskonsertti uudenvuodenpäivänä oli historiallinen juhlahetki ja käänteentekevä myös Musiikkitalolle.  Niin sävykkäästi ja läpikuultavasti kuin orkesterit Musiikkitalon salissa voivat parhaimmillaan soidakin, olen kokenut akustiikan aina jotenkin kitsaana – sointi ei tule iholle eikä luo humisevan kosmoksen tunnetta. Nyt Rieger-urut tuntuivat luovan akustiikan uudestaan. […]

Ensimmäistä kertaa järjestetty, koko osavaltion laajuudelle levittäytynyt liki kolmen viikon mittainen California Festival on melkoinen tulokas USA:n uuden musiikin kentälle. Sadan taidelaitoksen voimin järjestetty festivaali saattoi esitellä huikean laajan ohjelmiston, kaikkiaan reilut 180 teosta yli 140 nykysäveltäjältä, pakattuna seitsemäntoista marraskuisen päivän ajalle. Toisin kuin yleensä, festivaalille ei nimetty taiteellista johtajaa eikä sille määritelty erillistä teemaa, vaan kukin esittävän taiteen organisaatio sai toteutukselleen vapaat kädet, kunhan jokaiseen ohjelmaan sisältyi vähintään yksi viimeisen viiden vuoden sisällä sävelletty […]

  Marc-Antoine Charpentierin Médée on ranskalaisen barokkioopperan mestariteoksia, jonka taival ohjelmistoihin on ollut vaivalloinen. Se sai odottaa löytämistään käytännössä siihen asti, kun William Christie teki siitä kaksi levytystä ja lavatuotannon 1980- ja 90-luvuilla. Nyt on taas Médéen aika, sillä Christie palaa teokseen huhtikuussa Pariisin oopperan uudessa tuotannossa, joka jatkaa Madridin Teatro Realin. Myös Berliinin valtionooppera otti sen ohjelmistoonsa marraskuussa Sir Simon Rattlen johtamana ja Peter Sellarsin ohjaamana, osana vuotuista Barocktage-festivaaliaan. Charpentierin oopperaura tyssäsi aluksi siihen, […]

Baldsassore Galuppin Aatamin lankeemus Helsingin barokkiorkesterin konsertissa Musiikkitalossa 17.1. Johtajana Aapo Häkkinen.   Baldsassore Galuppi on niitä Vivaldia seuranneen sukupolven venetsialaisia säveltäjiä, joiden musiikissa riittäisi löydettävää vaikka miten paljon. Hän peri Vivaldin huippuvirtuoosisen opera seria -tyylin mutta yhdisti siihen aikanaan modernin napolilaisen koulun tunteellista melodiikkaa ja galantin tyylin kevyen estetisoivaa elämänasennetta. Galuppin oratorio Aatamin lankeemus sai kantaesityksensä Roomassa 1747, jolloin teatteriefektit olivat kiellettyjä. Se on kuitenkin silkkaa oopperaa hengellisessä kuosissa, jossa pääpaino on laulajien huikeissa […]

Arvio: Joulu on Bling Aleksanterinteatterissa. Sävellys Tuomas Kantelinen. Opera Box.   Niin populaari taruhahmo kuin joulupukki onkin, oopperan tai musiikkiteatterin päähenkilönä se ei ole kovin usein käytetty. Opera Box päätti korvata puutteen tilaamalla joulumusikaalin Tuomas Kanteliselta. Joulu on Bling -tuotannossa niitä riittää kolmin kappalein: kaupallinen Amerikan pukki ja kotoinen Korvatunturin partasuu alistuvat roolinsa kulutusjuhlan maskotteina, mutta vanhuuden oireita poteva Pakkasukko ei enää jaksa vaan vaipuu melankoliaan. Musikaalia mainostetaan koko perheen esityksenä, ja vieressäni istunut viisivuotias poika […]

Arvio: Radion sinfoniaorkesteri, Musiikkitalo 6.12.2023. Nicholas Collon, kapellimestari, Tami Pohjola, viulu. Lindberg, Salonen, Sibelius. Alun perin RSO:n oli määrä kantaesittää itsenäisyyspäivänä Sebastian Hillin viulukonsertto, mutta Pekka Kuusiston käsivamma vei solistin ja samalla myös teoksen vaihtoon. Suomen voima klassisen musiikin huippumaana kuitenkin mahdollisti vaihtoehdon löytyvän kotimaasta niin teoksen kuin esittäjän osalta, kun Tami Pohjolan repertuaarista löytyi Esa-Pekka Salosen viulukonsertto vuodelta 2009. Salonen sävelsi konserttonsa 50 vuoden iässä, taitekohdassa, jossa hän oli päättämässä 17-vuotisen kautensa Los Angelesin […]

Arvio: Saiturin joulu Kansallisbaletissa. Koreogafia David Bintley, musiikki Sally Beamish.  Charles Dickensin Saiturin joulu on vakiinnuttanut klassikkoasemansa siitä huolimatta, että se ei ole mikään satuidylli vaan materialismin ja yhteiskuntaluokkien vastakkaisuuden kuvaus. Dickensin ajan Englanti oli kolkko paikka teollistumisen ajan alun yhteiskunnallisine ongelmineen, eikä kirjan tarinaa – pahaa oloa kylvävän ja katkeroituneen kitupiikin muuttuminen hyväksi joulun sanoman tuojaksi – voi kovin auvoisena pitää. Joutuuhan hän jopa seuraamaan omia hautajaisiaan. Miten se siis sopii koko perheen baletiksi Pähkinänsärkijän tilalle? […]

Arvio: Radion sinfoniaorkesterin konsertti Musiikkitalossa 30.11. Johtajana Kevin John Edusei. Mahler.    Afrikkalaistaustaiset kapellimestarit ovat häviävän pienenä vähemmistönä klassisen musiikin kentällä, mutta saksalainen Kevin John Edusei edustaa heitä ainakin puoliksi, sillä hänen isänsä on ghanalainen. Eudsei näyttäytyi Helsingin juhlaviikoilla toissa kesänä johtaen värillisistä soittajistoa koottua Chineke!-orkesteria ja teki hyvän vaikutuksen rauhallisella mutta sisäistä energiaa säteilevällä muusikkoudellaan. Nyt hän sai vielä isomman tilaisuuden, kun Tugan Sohiev perui esiintymisensä RSO:n kanssa, ja Edusei sai johdettavakseen Mahlerin seitsemännen […]

George Benajminin Written on Skin Radion sinfoniaorkesterin konserttiversiona Musiikkitalossa 10.11. Joht. Sir Georg Benjamin.   Mitkä ovat tärkeimmät 2000-luvulla sävelletyt nykyoopperat? Itse näkemistäni kolme teosta kohoaa kärkeen: George Benjaminin Written on Skin, Thomas Adesin The Exterminating Angel ja Kaija Saariahon Innocence. Kaikki niitä yhdistää trillerimäinen jännite, joka liimaa yhteen moniaineksisen kokonaisuuden. Musiikissaan ne kaikki hyödyntävät modernismin perintöä mutta kommunikoivat omanlaisin, suorin ja selkein keinoin.  Benjaminin Written on skin kiersi Aix-en-Provencessa nähdyn kantaesityksensä jälkeen useassa oopperatalossa. […]

Berliinin Filharmonia täytti viime viikolla 60 vuotta. Se on sikäli huomionarvoinen asia, että se on ensimmäinen ns. viinitarhamallinen sali, jossa orkesteri on yleisön keskellä – ja se on edelleen niistä paras kokoluokassaan ja ainoita, joissa jokaiselle paikalle, myös taakse ja ylös, kuuluu hyvin. Mistä tämä voi johtua? Arkkitehti Hans Scharounin suuresta neroudesta, jonka tasolle useimmat seuraajat eivät ole päässeet? Asiaa voi ihmetellä senkin vuoksi, että akustisen  suunnittelun käytössä on nyt paljon kehittyneempiä digitaalisen mallintamisen keinoja kuin […]

Barokkimusiikin ystäviä on viikon ajan hemmoteltu, sillä Encanto-yhdistyksen ja Suomalaisen barokkiorkesterin (Fibo) järjestämä Helsinki Early Music festival on tuonut kuultaville komean joukon kansainvälisiä vieraita. Sekä berliiniläinen RIAS-kamarikuoro että Freiburgin barokkiorkesteri ovat alansa johtavia ensemblejä, joiden konsertit olivat kauden juhlahetkiä. Edellinen todisti timanttisen kirkkaasti fokustetulla soinnillaan, miten huumaavasti pienikin ammattikuoro voi Musiikkitalossa soida. Händelin neljä kruunajaisanthemia säteilivät brittimonarkian loistoa. Justin Doyle johti, ja Fibo oli täysillä hengessä mukana. Norjalainen Barokkanerne-yhtye tarjosi niinikään virkeää soittoa Saksalaisessa kirkossa. […]