CD-levyt

  Nokkahuiluvirtuoosi Michala Petrin ja fäärisäveltäjä Sunleif Rasmussenin yhteistyö on poikinut aimo liudan teoksia, jotka yksissä kansissa ovat melko kirjava mutta kiintoisa kokoelma. FLOW jousitriolle ja nokkahuilulle alkaa kuin Petrillä olisi väärä nuotti edessään: pohjana on Mozartin huilukvartetto, josta lähdetään heti sivuteille. Multifonit kruunaavat keskiosan tunnelman. Menneeseen maailmaan katsoo myös variaatioteos Sorrow and Joy Fantasy, joka perustuu yhä kromaattisemmaksi ja teknisesti vaativammaksi lipuvaan luoteiseurooppalaiseen kansansävelmään. Kuoron säestämä I tai Lapin kamariorkesterin kanssa soitettu Winter Echoes […]

  Astor Piazzollan syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi sata vuotta, ja odotettavissa on levytysten kymi. Argentiinalaissäveltäjän läpimurto taidepiireihin tuli verraten myöhään, mutta sen tapahduttua hänen syntistä maanläheisyyttä ja terävää modernismia yhdistelevät tangonsa ovat juurtuneet taidemuusikkojen ohjelmistoon. Latvialainen harmonikkataituri Ksenija Sidorova on ensimmäisiä onnittelijoita albumillaan, jossa tuttua ja tuntemattomampaa Piazzollaa yhdistellään nuoremman polven tribuutteihin. Sidorova soittaa harmonikalla myös bandoneonille sävelletyn Aconcagua-konserton (1979). Monumentaalisista piirteistään huolimatta konsertossa on kamarimusiikillinen joukkuepelin henki, jossa Sidorova ja Thomas Hengelbrockin johtama […]

  Itävaltalainen kauhukakara Heinz Karl (HK) Gruber tunnetaan menneiden ja nykyisten ”vakavien” ja ”viihteellisten” tyylien anarkistisena sekoittelijana, jonka musiikissa on kuultavissa niin elokuvakliseitä, wienervalsseja, avantgardea kuin kabareeta. Rough Music (1982–83) edustaa tätä riemastuttavaa ja röyhkeää pastissikollaasia. Säestyksen ja tyylien vaihtelut on rakennettu ovelasti äkkiväärän solistin taustalle. Marimban, vibrafonin ja rumpusetin jälkeen tunnelma rauhoittuu toisen ja kolmannen osan taitteeseen, mutta pian silmää iskien harppaa jälleen wienervalssien ja sirkusurkujen hengästyttävään maailmaan. Toinen konsertto into the open… (2015) […]

  Hilary Hahnin levyttämän teosvalikoiman punaisena lankana on Pariisi, jossa kappaleet ovat eri aikoina saaneet ensiesityksensä. Ensilevytyksestä on kyse Einojuhani Rautavaaran kahdessa serenadissa, Pour mon amour ja Pour la vie (”Rakkaudelleni” ja ”Elämälle”), jotka on sävelletty Hahnille. Postuumisti ja Kalevi Ahon täydentämänä kantaesitetyt serenadit soivat nyt kuin postikortteina tuonpuoleisesta, vienoina kannustuksina rakkauteen ja elämään. Yhtymäkohdat Sibeliuksen serenadeihin eivät ehkä ole sattumaa, sillä Rautavaara viihtyi hyvin hänen vilvoittavassa varjossaan. Myös Mikko Franckilla on ollut sormensa pelissä […]

Vanhan testamentin Jeremiaan valituksiin perustuvat ”hämärän palvelukset”, Ranskassa Leçons de Ténèbres, kuuluvat katolisen pääsiäisen tärkeimpiin sävellyksiin. Couperin sävelsi kolme ”lektiota” pääsiäisviikon keskiviikolle, kiirastorstaille ja pitkäperjantaille, mutta ainoastaan kolme keskiviikolle valmistunutta Leçon de Ténèbreä on säilynyt. Ne ovat ranskalaisbarokin kauneimpia näytteitä, yhtä aikaa koruttoman kauniita ja hienostuneesti viimeisteltyjä teoksia. Kaksi ensimmäistä on sopraanosoololle, ja yleensä ne esittää kaksi eri sopraanoa, kuten tässä Sophie Junker ja Florie Valiquette, jotka kolmannessa lektiossa yhdistävät voimansa. Stéphane Fugetin liidaama Kuninkaallisen […]

Helsingin kamarikuoron viime vuosien äänitysten julkaisu jatkuu nuoren säveltäjän Eugene Birmanin profiililevyllä. Toimittaja-runoilija Scott Dielin sanoittamat State of the Union ja Nostra Culpa suuntaavat valon niihin modernin yhteiskunnan vinoumiin, joista pyrimme katsomaan poispäin, ja taidokas HKK on tätä varten mitä kirkkain lamppu. State of the Unionissa kuoro esittää niin luontoa, superrikkaita, muka-vaikuttavaa keskiluokkaa kuin poljettuja köyhiä, suoltaen sukupuuttoon kuolleita eläimiä, vaurauden symboleita, öljy-yhtiöiden sloganeita ja niin edelleen. Kriittisyyden ja pessimismin rajalla tasapainottelevan kuoro-oopperan lopuksi luonto […]

  B iberin katolinen Requiem sai ensiesityksensä samassa Salzburgin katedraalissa, jossa Mozart myöhemmin esiintyi kirkkosäveltäjänä. Noin puolituntinen sielunmessu kasvaa hyvin erilaisesta tunnemaisemasta kuin Mozartin musiikki, taustanaan sotien, tautien ja nälän kurittama Keski-Eurooppa. Ankaran polyfonian ja koruttomien soolojen yhdistelmä antaa teokselle protestanttisen askeettisen yleisilmeen, mutta samalla musiikista huokuu täysbarokin kekseliäisyys. Sen laajin osa, Dies irae (”Vihan pävä”), riepottelee ihmisparan sielua tiuhaan vaihtuvissa kohtauksissa. Lionel Meunier on ympäröinyt Requiemin teoksilla, jotka vahvistavat sen synkkää viestiä, mutta kuljettavat […]

Reynaldo Hahnin (1874–1947) ”Oi kaunis tuntemattomani” (O mon bel inconnu, 1933) on tinderajalle sopiva musiikkikomedia, jossa perheenisä laittaa sanomalehteen treffi-ilmoituksen, johon vastaavat hänen vaimonsa, tyttärensä ja palvelijattarensa. Enempää ei juonesta tarvitse paljastaa, kun libretosta vastaa ranskalaisen bulevardikomedian mestari Sacha Guitry. Hahn muistetaan lähinnä lauluistaan ja vuonna 1923 valmistuneesta operetistaan Ciboulette. O mon bel inconnuta hallitsee sama keveys, pastellivärit ja eleganssi, jonka vaarana väijyy tietty laimeus. Harmittomuudestaan huolimatta teoksen ihmiskuvauksessa on ajankohtaista särmää, ja Palazzetto Bru […]

Lise Davidsenin toinen Decca-cd esittelee hänet paitsi vavahduttavana ääni-ilmiönä niin myös monipuolisena muusikkona, jolta onnistuvat yhtä lailla saksalainen kuin italialainen ohjelmisto, intiimit tunteet ja suuri hehku. Beethovenin Fidelion aaria (Abscheulicher!) ei ole pelkkää herooista taistelutahtoa, vaan osansa saavat myös pelko ja naisellinen herkkyys. Nousuissa äänen laajenemisvoima antaa varmuuden tunnetta ilman hysterian pelkoa – kuulijan tekee mieli heittäytyä tällaisen pelastajan syliin. Pitkäkaarisen fraseerauksen klassinen uljaus iskee myös Beethovenin Ah perfido -konserttiaarian ytimeen, ja siitä onkin vain askel […]

Akkajee: Lastenkerääjä. Omakustanne AKKACD-002 Lastenloru päättyy karmaisevaan Säkkiukkoon, joka heittää pussiinsa kerätyt naperot järven pohjaan: tämän Stephen King -maisen avauksen lienen kuullut ensimmäisen kerran Iida Savolaisen ja Meriheini Luodon Akkajee-duon esittämänä jo vuonna 2016. Huhtikuussa ilmestynyt Lastenkerääjä on saanut muhia siis rauhassa – tekijöidensä mukaan seitsemän vuotta, ja idearunsauden suodattuneisuuden huomaa. Metsänpeitto-projektistaan tunnettu viulisti ja avainviulisti Luoto sekä pelimannimusiikin superyhtye Enkelissä alttoviulua soittava Savolainen sukeltavat Lastenkerääjällä menneiden aikojen lasten maailmaan raadollisuuksineen. Jo mainittu nimikkoraita sisältää […]

Aleksandr Skrjabin: Valsseja, masurkkoja ja runoelmia. Dmitri Aleksejev, piano. Brilliant Classics 95931 (3 cd). Dmitri Aleksejev nousi maailmanmaineeseen voitettuaan vuonna 1975 Leedsin pianokilpailut ja jätettyään niissä taakseen mm. Mitsuko Uchidan, Andras Schiffin ja Pascal Devoyonin. Vanhoilla päivillään hänestä on kuoriutunut Skrjabin-spesialisti, joka on aiemmin levyttänyt Brilliant Classicsille Skrjabinin pianosonaatit, etydit ja preludit. Viimeisimpään cd-triplaan on koottu säveltäjän valssit ja masurkat (opp. 3 & 25), sekä kronologisesti kohti suurta tuntematonta etenevä runoelmien (Poème) sarja. ”Valssit ja […]

Selim Palmgren: Kootut pianoteokset 1. Souvenir du Chopin, Intermezzo, Aria, Préludes op. 1, Etude op. 1, 3 pianokappaletta op. 2, Tuutulaulu, Syysproloogi, Studie, Suomalaista lyriikkaa, pianosonaatti op. 11. Jouni Somero, piano. Grand Piano GP867. Naxos-konserniin kuuluva Grand Piano -levymerkki on tarttunut Selim Palmgrenin (1878–1951) pianomusiikkiin kunnioitettavana tavoitteenaan levyttää se kokonaisuudessaan. Izumi Tateno levytti Palmgrenin pianomusiikkia 1990-luvulla Finlandia-merkille kolmen cd:n verran, mutta ne ovat juuttuneet yrityskauppojen jäljiltä arkistoihin. Mutta vaikka ne olisivat saatavilla, Grand Pianon ensimmäinen […]