Soitin ja kamarimusiikki

  Englannissa kapinoi 1960-luvulla Manchesterin koulukunta, jonka säveltäjät, mm. Harrison Birtwistle ja Peter Maxwell Davies, sekä pianisti John Ogdon, raivasivat tietä uudelle musiikille ja lähtivät sitten omille teilleen. Jouni Kaipaisen muutettua vuosituhannen vaihteessa Tampereelle Pirkanmaan vanhastaankin vireä uuden musiikin kulttuuri puhkesi kukoistukseen, jota voisi leikillisesti kutsua ”Mansesterin koulukunnaksi”. Molemmissa työläiskaupungeissa on syntynyt nykymusiikkia, jota ei yhdistä tyyli tai tekniikka, vaan epäakateeminen suorasukaisuus ja vapautunut mielikuvituksellisuus. Asennetta pitää olla, jylisevää julistusta tai keskittynyttä askeettisuutta, ei kevytkenkäistä […]

  Moldovalainen Patricia Kopatchinskaja ja turkkilainen Fazil Say ovat Janáčekin ja Bartókin viulusonaateissa räväkkä pari, ja levylehdykän yhteishaastattelukin on otsikoitu ”sielujen sukulaisuudeksi”. Janáčekin teos on kuin täyteen pakattu ruutitynnyri; se sai alkunsa ensimmäisen maailmansodan myrskyissä mutta valmistui seitsemän vuotta myöhemmin 1921. Samana vuonna Bartók sävelsi ensimmäisen viulusonaattinsa temperamenttiselle Jelly d’Aranyille, jonka kanssa Kopatchinskajalla on paljon yhteistä. Sukulaissieluja ovat myös sonaatit, joilla on vahva yhteys kansanmusiikkiin ja leiskuviin tunteisiin, jotka on pantu palvelemaan pelottomasti modernia ilmaisua. […]

  Franz Liszt otti Beethovenin sinfonioista lähetystehtävän, jota hän edisti laatimalla niistä muihin transkriptioihinsa verrattuna varsin uskollisia sovituksia. Niistä tuli kuitenkin teknisesti niin vaativia, että on vaikea kuvitella Beethovenin musiikin levinneen niiden avulla sinne, missä orkestereita ei ollut tarjolla. Australialais-englantilainen, taustaltaan singaporelais-malesialainen, Paul Wee työskentelee päivisin liike-elämän juristina. Iltaisin Weestä kuoriutuu pianovirtuoosi, ja äänilevyllä hän on osoittautunut legendaaristen pianomonstereiden taltuttajaksi. Hämmästyttävällä sujuvuudella, tempoista tai massiivisesta saundista tinkimättä, hän suoriutuu Beethovenin ”Eroica”-sinfonian sovituksen haasteista. Koko orkesteri […]

  Britta Byström (s. 1977) on ruotsalainen säveltäjä, joka on opiskellut ensin trumpetinsoittoa ja valmistunut säveltäjäksi vuonna 2001 Kuninkaallisesta musiikkikorkeakoulusta, opettajinaan Pär Lindgren ja Bent Sørensen. Tätä nykyä Byström on maansa kysytyimpiä nykysäveltäjiä ja vuodesta 2016 Ruotsin musiikkiakatemian jäsen. Diagonal musikissa (2017) lähtökohtana ovat olleet Olle Baertlingin (1911–1981) kirkasväriset, teräväkulmaisia kolmioita esittävät maalaukset. Levyn kannessa kuvattujen kolmioiden diagonaaliset linjat jatkuvat jonnekin kehysten ulkopuolelle. Samalla tavoin Byström pyrkii jättämään sävellyksensä kaksitoista miniatyyriä avoimiksi, jatkumaan musiikkia seuraavassa […]

Grand Pianon Selim Palmgrenin (1877–1951) pianoteosten kokonaislevytyksessä on edetty kuudenteen osaan. Kuudentoista teoksen valikoimasta suurin osa on ensilevytyksiä, joten kuva Palmgrenista säveltäjäpianistina tarkentuu jälleen. Tarkentuu, mutta tuskin muuttuu kovin paljon. Näistäkin kappaleista huokuu hiljaista alakuloa, kuulostelevaa soinnikkuutta, impressionistisia luontokuvia ja salonkihenkistä eleganssia, jotka hallitsevat myös hänen tunnettuja pianoteoksiaan. Tyylinkään perusteella ei ole helppo erottaa kappaleita, jotka ovat syntyneet vuosikymmenien päässä toisistaan. Jouni Somero on uppoutunut Palmgrenin maailmaan jo viiden levyn verran, ja hänen soittonsa tunkeutuu […]

Bachin Goldberg-muunnelmat kuuluu niihin klaveristisiin aarreaittoihin, jotka aukeavat monenlaisilla avaimilla. Sen vuoksi kaksimanuaaliselle cembalolle sävellettyä teosta esitetään ja levytetään edelleen eniten pianolla, ja vaikka siitä seuraa tiettyjä teknisiä haasteita, musiikilliset palkinnot ovat sitäkin suurempia. Klara Würtz on soittanut vuosikausia Piano Classicsin ja Brilliant Classicsin kaltaisten edullisten levymerkkien työmyyränä, ja saavutuksiin on kertynyt aimo annoksia Mozartin, Beethovenin, Schubertin ja Schumannin pianomusiikkia. Würtz on tehnyt niissä pätevää jälkeä, mutta tämä Bachin Goldberg-muunnelmien levytys voi silti yllättää, myös […]

Caroline Shaw (s. 1982) on New Yorkissa asuva muusikko – laulaja, viulisti, säveltäjä ja tuottaja – josta tuli vuonna 2013 kautta aikain nuorin Pulitzer-palkinnon voittaja. Hän on niittänyt mainetta myös yhteistyöstään räppäri Kanye Westin kanssa. Shaw’n musiikissa kuuluu vaikutteiden kirjo amerikkalaisesta minimalismista Mozartin ja Brahmsin kamarimusiikkiin. ”Postmoderni” on varmaan leimasin, joka Shaw’n teoksien yhteydessä on useimmin viuhunut, mutta tälläkin ilmiöllä on jo pitkä historia ja rungostaan haarautunut lehvästö. Shaw’n musiikki on perusolemukseltaan yksinkertaista ja seurustelee […]

Claude Balbastre (1724–1799) oli aikansa kuuluisin ranskalaisurkuri, jonka jouluisia esiintymisiä piispat rajoittivat ihmistulvan vuoksi. Balbastre toimi Notre-Damen ja La Chapelle Royalin urkurina sekä kuningatar Marie-Antoinetten opettajana, mutta ennätti vallankumouksen jälkeen säveltämään myös muunnelmia Marseljeesista. Urkureiden tapana oli 1700-luvulla soittaa ja varioida ranskalaisia joululauluja, ja Balbastre julkaisi vuonna 1770 neljä tällaista joululaulujen sarjaa. Kuten Olivier Baumont levyesitteessä muistuttaa, Ancien Régimen henkeen kuului iloisuus ja viihtyminen, ei totisuus. Niinpä näissä soitinteoksissa kajahtaa pikemmin maallinen kuin hengellinen joulutunnelma […]

Bachin soolosellosarjoja on soitettu nimetyn instrumentin lisäksi monenlaisin välinein, jotka tuovat musiikkiin omat rajoituksensa ja mahdollisuutensa. Käyrätorvi saattaa kuulostaa kaukaiselta vaihtoehdolta, mutta sekä Bach että Radion sinfoniaorkesterin soolocornisti Jukka Harju osoittavat, että tuonkin oven takaa avautuu rikas ja toimiva tulkinallinen paletti. Viitteellisen kontrapunktin toteutus jää paljolti kauniiksi ajatukseksi – mutta Harjun notkealla käyrätorvisoinnilla kumminkin kauniiksi. Valttinaan Harjulla on kimmoisa rytminkäsittely, joka saa nopeat osat tanssimaan. Pitkän linjan rakentaminen onnistuu belcantomaisella laulavuudella, joka ei yllä d-molli-sarjan […]

Jean-Efflam Bavouzetin Haydnin pianosonaattien kokonaislevytys tulee kolmentoista vuoden jälkeen maaliin selvänä voittajana. Kerta toisensa jälkeen Bavouzet on todistanut, kuinka Haydnin kekseliäisyys ulottui varhaisimmista myöhäisimpiin teoksiin. Viimeisellä julkaisulla se todistetaan konkreettisesti, kun levyltä löytyvät Haydnin ensimmäinen ja kaksi viimeistä pianosonaattia. Pianosonaatit nro 61–62 ovat tunnustettuja mestariteoksia, mutta divertimentoksi luokiteltu viisiminuuttinen esikoinen viehättää elegantilla yksinkertaisuudellaan. Bavouzet onnistuu aina kaivamaan musiikin inspiraation ja elävöittää patenttikuviotkin. Sonaattien kokonaisuutta ovat pitkin matkaa höystäneet erilliset teokset, joista hilpeä Fantasia C-duuri, herkkä […]

Terhi Dostal on Saksaan asettunut pianisti ja säveltäjä, joka ”Suomalaisissa vaikutelmissaan” tarjoilee sikäläiselle yleisölle yhden poikkileikkauksen suomalaisesta pianotaiteesta. Ilmari Hannikainen oli kosmopoliitti, jonka pianistinen tausta oli toisaalta Venäjällä (Siloti) ja toisaalta Ranskassa (Cortot). Kumpikaan linja ei oikein puhkea kukkaan Dostalin teräksisissä tulkinnoissa, joissa impressionistinen hämy tai vanhan maailman charmi ovat sivuosassa. Sibeliuksen pianoteoksista ovat levylle päätyneet tutut op. 5 Impromptut ja op. 68 Rondinot. Kovanpuoleinen äänitys korostaa nopeissa osissa kulmikkuutta, joka tasaantuu rauhaisammissa kappaleissa. Helvi […]

Yuja Wangin ja Gautier Capuçonin duo ei ole ex tempore -kokoonpano, vaan he ovat soittaneet yhdessä kymmenen vuotta Verbierin festivaaleilta lähtien. Brahmsin sonaatissa he kuitenkin tuntuvat edustavan eri rooleja pikemmin kuin puhaltavat yhteen: pianisti soittaa tyylinsä mukaisesti terävää ja aktiivista satsia, kun sellisti keskittyy lämpimän lyyrisiin repliikkeihin. Tulos on yksityiskohdissaan jännittävä mutta kokonaisuutena sulautumaton. Rahmaninovin sonaatissa duodynamiikka löytyy paremmin: Capuçon aloittaa unelmaisin, hellästi houkuttelevin repliikein ja kiinteyttää siitä sointia ja fraseerausta yhä intohimoisemmaksi, ja Wang […]