Löydöt piilevät detaljeissa, Sibeliuksen viulukonserton kaksi versiota kriittisenä laitoksena
Sibelius-viulukilpailu lähestyy. Mitä uusia näkökulmia kriittisen laitoksen valmistuminen viulukonserton kahden version partituurista on tuonut Jean Sibeliuksen suosituimpaan teokseen? Jean Sibelius -viulukilpailun alkuerät käynnistyvät 23. marraskuuta Ruoholahdessa Helsingin konservatorion salissa. Vuotta aiemmin valmistui Sibeliuksen kriittisen kokonaisedition 23. osa. Se sisältää sekä viulukonserton alkuperäisversion (1904) että lopullisen version, joka sai kantaesityksensä Berliinissä 19.10.1905. Solistina oli Karl Halíř, ja Berliinin hoviorkesteria johti Richard Strauss. ”Strauss johti teoksen kustantajan toisesta oikovedossatsista, joista oli koostettu hänelle kapellimestarin partituuri. Kaikki Straussin […]
Bienvenue Mikko!
Mikko Franck on löytänyt sielunkumppanin uudesta orkesteristaan, Ranskan radion filharmonikoista. Käytännönläheisellä ja selkeällä tyylillään hän on saanut individualistiset muusikot puhaltamaan yhteen hiileen. Uudeksi oopperakodiksi Franckille on hieman yllättäen muodostunut Wienin valtionooppera ja varsinaiseksi kodiksi Tallinna. Bienvenue Mikko -lakanat roikkuivat radiotalon seinillä, ja konserttijulisteet Pariisin metrokäytävissä julistivat samaa: uusi aikakausi on koittanut. Mikko Franckin ensimmäiset konsertit Orchestre Philharmonique de Radio Francen ylikapellimestarina vastasivat toiveisiin ja saivat kriitikot ja yleisön innostumaan. Mistä tällainen Messiaan odotus? Kohtasihan […]
Sibeliusta savannilla
Soittimia ei ole, harjoitusaikataulut eivät pidä, muusikoita haalitaan sieltä täältä, ja kapellimestarilla on enemmän intoa kuin musiikillista taitoa, mutta ihmeitä tapahtuu: Sibelius-konsertti Tansaniassa sai hurmioituneen päätöksen. Mukana ollut kontrabasisti Henrica Fagerlund raportoi. ”Seuraava keikkani on Tansanian sinfoniaorkesterissa. Soitamme Sibbaa”, kerron ystävälleni. ”Mitä? Onko Tansaniassa sinfoniaorkesteri? Ja onko se joku paikallinen säveltäjä se Simba?”, hän ihmettelee epäluuloisena. Kaikki alkoi siitä, kun tansanialainen muusikko Hekima Raymond sai vihiä minusta, Afrikassa reissaavasta suomalaisesta kontrabasistista. Pian Facebookiini alkoi […]
Isä ja poika oppivat toisiltaan
Gambisti Mika Suihkonen ei voinut olla yllättymättä, kun Markus Suihkonen vaihtoi sellon lauluun. Teini-ikäisinä he kokivat aikoinaan saman kriisin: koripallo vai musiikki? Monteverdin Poppean kruunaus -oopperan harjoitukset ovat juuri päättyneet tavatessani Mika Suihkosen Kansallisoopperan edustalla. Pian paikalle ennättää Markus Suihkonen, suoraan laulutunnilta Jaakko Ryhäsen luona. Tällä hetkellä isä ja poika työskentelevät molemmat Kansallisoopperan katon alla: Mika Suihkonen soittaa Poppean kruunauksessa Helsingin barokkiorkesterin riveissä violonea, viola da gamba -perheen suurinta jäsentä, ja Markus Suihkonen tekee […]
Unohtunutta Kuulaa päivänvaloon
Toivo Kuulan (1883-1918) ennen julkaisemattomat kappaleet on vihdoin painettu nuoteille. Löytyneet teokset tulivat teosten editoijalle ja isosetänsä tuotannon vaalijalle, viulisti Sirkka Kuulalle yllätyksenä. Kun tein ensimmäisen Kuula-levyn vuonna 2000, luulin levyttäneeni kaikki viuluteokset. Sitten Toivo Kuula -seuran puheenjohtaja Tero Tommila ilmoittikin, että on löytynyt uusia. Hän kysyi, haluaisinko kantaesittää ne, ja tietysti halusin,” Sirkka Kuula kertoo. Näin sonaatti viululle ja pianolle F-duuri sekä kolme pientä viulukappaletta saivat seuraavana vuonna ensiesityksensä, levyllä ne julkaistiin vuonna 2004. […]
Kitaristi panostaa uuteen
”Olen aina käytettävissä sävellysprosessin aikana. Pyrin muuntautumaan teosten mukaan”, toteaa nuoren polven suomalaiskitaristien kärkihahmoihin kuuluva Patrik Kleemola (s. 1981) yhteistyöstään säveltäjien kanssa. Monet säveltäjät ovat kirjoittaneet teoksiaan varta vasten Kleemolalle. Yhteistyö on jo aiemmin tuottanut uutta suomalaista ja italialaista kitaramusiikkia sisältävän levyn Perchitarrasola (2012), ja nyt marraskuussa on tulossa uusi, pelkästään uusia hänelle sävellettyjä suomalaisteoksia sisältävä levy Through Green Glass. Levyn julkistamiseen liittyy Temppeliaukion kirkossa 19. marraskuuta oleva konsertti, jossa kaksi levyllä olevista teoksista saa […]
Steinway sai oman pianoliikkeen Helsinkiin
Tanskalainen pianoliike Juhl-Sørensen laajeni Tukholman ja Oslon jälkeen neljänteen pohjoismaiseen pääkaupunkiin avatessaan syyskuussa Steinway Piano Galleryn Helsinkiin. Vuonna 1895 perustettu tanskalainen perheyritys ja pianoliike Juhl-Sørensen juhlii 120-vuotista taivaltaan samalla kun se avasi syyskuun lopulla klassisen tyylikkään ja kodikkaan oloisen Steinway-pianoliikkeen Helsinkiin osoitteeseen Unioninkatu 13. Konsernin nuorekas toimitusjohtaja, neljännen polven pianokauppias Morten Juhl-Sørensen säteilee intoa ja uskoa tulevaisuuteen. Samalla hän myöntää, että ajankohta asettaa pianomyynnille kovia haasteita. ”Tullessamme Suomeen teimme perusteellisen liiketoiminta-analyysin. Akustisten pianojen myynnissä […]
Harmonikkamusiikki kaipaa uudistumista
Harmonikansoiton nuoret huiput kohtasivat Turussa pidetyissä kansainvälisissä Coupe Mondiale -kilpailuissa. Juryn puheenjohtaja Matti Rantanen on sitä mieltä, että harmonikkamusiikki kaipaisi uudistumista: vanha venäläinen perinne pitää ohjelmistoissa liikaa valtaa, ja mukaan pitäisi saada enemmän nykytaidemusiikkia. Coupe Mondiale -harmonikkakilpailujen klassisen musiikin yli 18-vuotiaiden sarjan ensimmäisen palkinnon sai venäläinen Lev Lavrov, alle 18-vuotiaiden sarjassa tämän maanmies Artyom Tretyakov. Kevyempää populaarimusiikkia edustavissa Virtuoso Entertainment -sarjoissa aikuisten ykkönen oli brasilialainen Mahatma Costa suomalaisen Viivi Maria Saarenkylän kivutessa toiselle sijalle. […]
Jaakko Hämeen-Anttila avaa taidemusiikin suhdetta huumeisiin
Arabian kielen ja islamin tutkimuksen professori Jaakko Hämeen-Anttila puhuu mielellään historiallisesta taustasta, joka peittyy taiteiden ja huumeiden välisen liiton pintamaineeseen. Tai maineettomuuteen. Hän on käsitellyt laajemmin huumeiden historiaa jo muun muassa tietokirjassaan Trippi ihmemaahan (2013). Perjantaina Hämeen-Anttila alustaa Radion sinfoniaorkesterin konserttia ja sen aikana kuultavaa Hector Berlioz’n Fantastista sinfoniaa (1830). Tunnettu tiedemies kertoo olevansa musiikinkuluttajana ”avautuvan” musiikin ystävä. Tähän lajiin kuuluvaksi hän luettelee esimerkiksi renessanssimusiikin ja vanhemman romaanisen kansanmusiikin. ”En ole kovin itsevarma siitä, että […]
”Orkesteriteos pitää pilkkoa Twitter-palasiksi, että se pääsee siivilän läpi”
”Olen ensimmäisenä nostalgisoimassa takaisin siihen aikaan, jolloin en ollut edes syntynyt. I believe in free love. Oikeasti olisi uskottava vasemmistolaisretoriikka,” maalaa säveltäjä Lauri Supponen. Päästiinhän sinne kuitenkin. Puhumaan vanhasta kunnon vasemmistolaisuudesta. Keskustelussa Supponen on tuonut yhteiskunnallisen vaikuttamisen mallina esiin italialaisen Luigi Nonon, jolle kommentointi – puoluejäsenyyteen sidottu kommunismikin – oli elimellinen osa säveltason ilmiöitä. ”Taiteilijat voisivat olla siinä oikeasti aloitteen tekeviä. Me muistetaan eikä me olla rahan sokaisemia.” Vakavaraisuuden ikuinen dilemma vaivaa yhä. Raha ei […]
