Sibeliuksen monet maailmat
Suuri säveltäjä, kansallishengen rakentaja ja sivistynyt kosmopoliitti. Nuori hurjastelija, ketjupolttaja ja Kämpin vakiovieras. Luonnonystävä, hellä perheenisä ja aviomies. Kuka oli lopulta Jean Sibelius? Säveltäjän eri kasvoja tutkiva Sibeliuksen maailma -kiertonäyttely esittelee niin tämän sävellyksiä, matkoja kuin elämänvaiheitakin. Näyttely on esitetty ympäri maailman Roomassa, Italiassa, Saksan Heringsdorfissa, sekä Suomen Benelux-instituutissa Brysselissä, ja onpa se vieraillut Venäjällä ja Yhdysvalloissakin. Suomessa se on nähty aiemmin muun muassa Turun musiikkijuhlilla sekä Helsingin kaupungintalolla. Teoksen varta vasten Sibelius 150! -juhlavuodeksi […]
Hyveitä ja hysteriaa lastenmusiikissa
Pämppää. Vauvoja. Koskä sä eroot. Nämä nimikkeet olivat Spotifyn kolme virallista Suomen eniten soitetuinta kappaletta yhtenä viime kesän hetkenä. Alkoholimyönteisyys, löyhä seksuaalimoraali ja parisuhteen löyhään avonaisuuteen kannustava sanoma näyttäisivät kuuluvan nuorison ja usein pientenkin lasten ääniraitaan, vaikka kappaleet ovat lähtökohtaisesti aikuisten musiikkia. Miten musiikkikasvatus kohtaa tällaisen todellisuuden, joka ulotetaan kaveripiirien ja ehkä kodinkin hiljaa hyväksymästä totuudesta käsin yhä nuorempiin lapsiin? Musiikintutkija Taru Leppänen on tutkinut lastenmusiikkikulttuureita ja julkaissut aiheista muun muassa kirjan […]
Sinfonia kuin papan syleily
Italiassa uransa luonut viulisti Satu Jalas elää isoisänsä filosofiaa: Sibeliukselle musiikki oli sisäisen etsintää. Satu Jalas oli 12-vuotias saadessaan ensimmäisen kokoviulunsa. Nyt, yli 50 vuotta myöhemmin, viulisti konsertoi edelleen samalla soittimella, jonka oma Janne-pappa hänelle silloin lahjoitti. Jean Sibeliuksen tyttärentytär on muovannut muusikkouttaan tutkimalla ääniä samalla viululla, jolla isoisä etsi säveliä. Viulun oli Sibeliuksen setä ostanut pietarilaiselta kirpputorilta veljelleen Pehrille. Merikapteeni Johan Sibelius ei ostopäätöstä tehdessään tiennyt, että kyseessä oli todellinen aarre, 1700-luvulta peräisin […]
”Minä sävellän aina”
Suomen kansallismuseossa on 13.3.2016 saakka avoinna Sibelius-näyttely, jossa on nähtävillä säveltäjän alkuperäisiä käsikirjoituksia Kansalliskirjaston kokoelmista. Teksti: Matti Tuomisto Kuvat: Suomen Kansallismuseo ”Minä sävellän aina” on yksi niistä sitaateista, jotka kohoavat korkealle Jean Sibelius -näyttelyn vitriineissä säveltäjän mielen maisemaa luonnehtivina mottoina. Mies oli musiikkia kiireestä kantapäähän, hän näki ja kuuli sitä kaikkialla. Ehkä jo lapsena: Hämeenlinnassa nähty paraati innosti 11-vuotiaan Jannen piirrokseen, jossa sotilaat marssia tikuttavat ryhdikkäinä kuin tiivis nuottirivistö. Motto on myös näyttelyn nimessä: ”Jokainen […]
Lisztiä ja leffoja
Nuorten pianoakatemiassa opiskelevat Samuel Eriksson, Leevi Ollila ja Tarmo Peltokoski ovat parhaat ystävykset. Ramppikuume, kiristyvä kilpailu tai ammattiuran haasteet eivät nuoria miehiä juurikaan hätkäytä. Elämässä tärkeintä ovat ystävyys ja musiikki. Kirpeänä lokakuun päivänä Espoon kulttuurikeskuksessa vilisee pianisteja. Tämän tästä aulan flyygelistä helähtää lennokas ääninäyte Chopinia tai Rameauta, mutta kaiteen yli kurkatessaan huomaa, etteivät soittajat olekaan aikuisia. Lokakuisen PianoEspoo-festivaalin aikana pidetään myös Nuorten pianoakatemian syysperiodi. Se tarkoittaa, että Kulttuurikeskukseen on kerääntynyt koko joukko Suomen lahjakkaimpia nuoria […]
Sibelius – hylkiö vai uuden airut?
Sibeliuksen juhlavuoden tilastot kertovat, että eniten säveltäjän teoksia on soitettu Saksassa. Mistä tämä muutos kertoo? Millaisiin leireihin Sibeliusta on maailmalla aseteltu? Sibelius ja Carl Nielsen (vasemmalla) ovat joissakin kirjoituksissa saaneet edustaa pohjoista raikkautta Gustav Mahlerin ja Richard Straussin (oikealla) edustaman keskieurooppalaisen dekadenssin rinnalla. Englantilaissäveltäjä Robert Simpson kirjoitti Jean Sibeliuksen ja Carl Nielsenin 100-vuotisjuhlinnan hurmassa v. 1965 että Gustav Mahler ja Richard Strauss ovat ”saksalaisten hallitseman musiikinhistorian kriisin huipentuma”, Sibelius ja Carl Nielsen puolestaan ”uuden aikakauden […]
Kipsipäästä monisärmäiseksi ihmiseksi
Sibeliuksen luovan uran alkuaikoina heräävä nationalismi-aate tarvitsi kansakunnan rakentamiseksi vahvaa kulttuurista näyttöä. Odotukset musiikin kansallisen suurmieshahmon saamiseksi olivat lähes messiaaniset. Sibelius toteutti nationalistisen unelman Kullervossa ja sen jälkeisissä 1890-luvun teoksissa. Helmikuun manifestin 1899 jälkeen Sibeliusta tarvittiin myös musiikillaan taistelevana kansalaisena. Sibelius-kuva politisoitui, tahtoi hän sitä tai; aluksi hän tahtoi, sittemmin hän rupesi epäilemään, ainakin ajoittain, tekemisiään tällä saralla. Sibelius oli itsekin tietoinen kansallissäveltäjyyden riittämättömyydestä. Hän esitti vuoden 1896 koeluennossaan, että vaikka säveltäjän omaperäisyys perustuu suuresti […]
Arvio: Barokin tunnetta ja eleganssia
Helsingin barokkiorkesterin konsertti 15.11. Musiikkitalossa, joht. Skip Sempé, sol. Valer Sabadus, kontratenori. Purcell, Bach, Vivaldi, Händel. Kukaan ei voi enää väittää, että barokkimusiikki olisi Suomessakaan pienten piirien juttu. Helsingin barokkiorkesterin konsertti keräsi Musiikkitalon täyteen viimeistä paikkaa myöten. Mahtava saavutus orkesterilta, joka joutuu toimimaan vapaan kentän ankarilla ehdoilla. Osuutensa menestykseen oli varmaankin myös solisti Valer Sabaduksella. Kontratenorien buumilla on kasvualustaa myös meillä – ainakin kun taso on tätä luokkaa, jolloin kysymys äänityypin eksoottisuudesta häviää, ja keskiöön […]
Bösendorfer: Oma klangi kaikki kaikessa
Bösendorfer julkisti uuden Vienna Concert -flyygelinsä 13. lokakuuta kotitantereellaan Wienissä. Perinteinen klangi on jalostettu huolellisen tutkimuksen ja suunnittelun kautta 2000-luvulle. Tähtiä kuhisevaan musiikin metropoliin Wieniin haluavat kaikki pianistit. Omalla pikavisiitilläni onnistuin kuulemaan, millaisia massiivisia sointivyöryjä Yefim Bronfman kirvoitti Steinwaystaan Valeri Gergijevin ja London Symphony Orchestran seurassa. Ei vähempää kuin Bartókin toinen konsertto! Seuraavana aamuna edessä oli jännittävä lehdistötilaisuus: Steinwayn kilpailijan Bösendorferin uuden 280-senttisen konserttiflyygelin kansainvälinen julkistaminen Coburg-palatsin kryptamaisessa tiiliholvissa. On kiehtovaa, että maailmassa, jossa […]
Casion hybridipiano haastaa markkinat
Casio sovelsi berliiniläisen C. Bechsteinin yli 160-vuotista kokemusta flyygelien valmistajana kehittäessään uuden Celviano Grand Hybrid -pianon. Maailman ensimmäinen henkilökohtainen taskulaskin vuonna 1972, ensimmäinen kalenterilla varustettu digitaalikello 1974, digitaalinen Casiotone-kosketinsoitin 1980, maailman ensimmäinen kuluttajille tehty digikamera 1995. Casion teknisten innovaatioiden luettelo on loputtoman pitkä. Globaalin japanilaisyhtiön laaja-alaisuus voi olla myös rasite. Uskooko suomalainen musiikkiopiston opettaja, että taskulaskimen kehittäjä osaisi tehdä flyygeliä kosketukseltaan ja soinniltaan jäljittelevän hybridipianon, jota voisi vakavissaan käyttää opetus- ja harjoitusinstrumenttina? Tähän uskovat […]
Enkelin ääni ponnahtaa maasta
Naisen rekisterissä soivan äänen on juurrutettava miehen kroppaan niin, että kaikki virtaa luonnollisesti. Siinä on Valer Sabaduksen mukaan kontratenorilaulun salaisuus. Hän tekee Suomen-debyyttinsä Helsingin barokkiorkesterin solistina 15. marraskuuta. Kontratenorit ovat ainakin Keski-Euroopan klassisella kentällä suurta muotia, ja yhteistyö heidän kanssaan on tuonut myös monen barokkiorkesterin toimintaan uutta vetoa. Uuden sukupolven kuningas on Franco Fagioli, jonka dynaaminen ääni ja ekstrovertti esiintyminen muistuttavat jo kuvauksia kastraattien taiteesta. Prinssijoukon kärjessä on Valer Sabadus, jonka tavaramerkkeinä ovat jalopiirteisyys ja […]
Musiikki ei elä tyhjiössä
Vuorovaikutus on yhä erottamattomampi osa nykymusiikkia. Uusimman ja vanhimman musiikin keskinäinen ystävyys on jo pitkään jatkunut ilmiö. Rondo osallistui cembalisti Assi Karttusen ja tämän yhteistyösäveltäjien Graham Lynchin ja Paola Livorsin väliseen keskusteluun. On sattuvaa, että cembalisti Assi Karttunen ja brittisäveltäjä Graham Lynch löysivät toisensa 1600-luvulla eläneen japanilaisrunoilija Bashon kautta. Karttunen oli etsimässä ohjelmistoa monitaiteiseen Basho-esitykseen, kun hän löysi Lynchin Basho-aiheisen cembaloteoksen Admiring Yoro Waterfall (2001). Ystävystyminen johti kiinteään yhteistyöhön, ja Karttunen on kantaesittänyt Lynchilta kaksi […]
