Outoja enkeleitä
Islajan uudella levyllä perinteiset laulumuodot ovat vaihtuneet sanattomiin, leijuviin äänikerrostumiin. Usein hakeudun sellaisten äänien pariin, joissa on jotain outoa, pelottavaa ja toismaailmallista – jotka aiheuttavat tietynlaisen kuumottavan tunteen”, kertoo Islaja alias Merja Kokkonen. Hänen seitsemäs albuminsa Angel Tape julkaistiin lokakuussa, ollen samalla uuden helsinkiläisen Other Power -levymerkin ensimmäinen julkaisu. ”Muutin vuosi sitten Berliinistä Helsinkiin. Lähetin keskeneräisen version Angel Tapesta Matti Nivekselle kysyäkseni, kenelle Helsingissä minun kannattaisi tarjota sitä julkaistavaksi, sillä käytännön syistä on hyvä valita […]
Logo käsiohjelmassa ei riitä
Kulttuurin julkinen rahoitus vähenee. Onko yksityisestä rahoituksesta sen korvaajaksi? Mitä yritykset yhteistyöstä kulttuuritapahtumien kanssa hakevat ja saavat? Valtion kulttuurirahoitus vähenee alkaneena vuonna. Myös tulevina vuosina on nykyisen hallitusohjelman mukaisesti luvassa entistä vähemmän jaettavaa. Tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala on puhunut (HS 7.12.2023) yksityisen sektorin roolin kasvattamisesta valtion rahoituksen pienentyessä. Yksityisen sektorin rooli on jo tähän mennessä kasvanut. Säätiöt ja rahastot ry:n tilastojen mukaan yksityisten säätiöiden rahoitus taiteelle ja kulttuurille on vuodesta 2010 vuoteen […]
Musiikkitekoälyn haasteet ja mahdollisuudet
Tekoälyn kehitys on sisältänyt useita erilaisia paradigmoja, joista uusin on usein syrjäyttänyt edeltäjänsä. Tällä vuosituhannella tekoälysovellusten tarkkuuden kehitys on tehnyt niistä käyttökelpoisia useissa koneelle aiemmin haastavina pidetyissä tehtävissä, kuten kuvan- ja puheentunnistuksessa. Viime vuosina innostus tekoälyn ympärillä on kiihtynyt entisestään nostaen tieteisfiktiolta vaikuttavat visiot tekoälyn tulevaisuudesta jälleen osaksi keskustelua. Uusimman tekoälyinnostuksen taustalla ovat generatiiviset tekoälyt (generative AI), jotka kykenevät tuottamaan tekstiä, kuvia, ääntä ja jossain määrin myös musiikkia. Mutta mitä generatiivinen tekoäly voi musiikin tekemiselle […]
Uutta uruilla ja Bachia harmonikalla
Susanne Kujala on uuden urkumusiikin esitaistelija, ja työn tuloksia saadaan kokea 12. helmikuuta Helsingin Musiikkitalossa. Tuoreet teokset esittelevät monipuolisesti Rieger-urkujen mahdollisuuksia. Kujala on tehnyt uutta myös harmonikan parissa: ensimmäisen soittimella äänitetyn Bachin Das Wohltemperierte Klavier -kokoelman kokonaislevytyksen. Vaikka urut ja harmonikka ovat äänentuotoltaan sukulaissoittimia, niiden traditiot ovat lähteneet vähän eri suuntiin, sakraaliin ja profaaniin. Se ei ole estänyt Susanne Kujalaa yhdistämästä niitä urallaan. Harmonikasta hän on halunnut nostaa esiin hienostuneen taidesoittimen puolta, kun taas […]
Omaa ääntä etsimässä
Ruotsalainen Johan Dalene on lyhyessä ajassa ponnahtanut kuumimpien nuorien viulistien joukkoon, mutta itse hän ei hypetyksestä ja nuoruudella markkinoimisesta perusta. Hän haluaa etsiä omaa sointiaan, joka perustuu enemmän vivahteisiin kuin voimaan, ja taistella itselleen tärkeän musiikin puolesta. Dalene debytoi Helsingin kaupunginorkesterin solistina 16.2. Läpimurtoteoksesta tulee usein nuorelle muusikolle sotaratsu, jolla kelpaa karauttaa eteenpäin pidemmänkin aikaa, ja Johan Dalenelle, 23, se on Carl Nielsenin viulukonsertto. Kun hän oli voittanut vuonna 2019 Nielsen -viulukilpailun Tanskassa, […]
Jyväskylässä askel eteenpäin
Jyväskylä Sinfonia pääsee muuttamaan tammikuussa orkesteria varten remontoituun ja akustoituun Encore-konserttisaliin. Kompromissisali ei ole vielä se lopullinen unelma omasta konserttitalosta mutta kuitenkin iso askel eteenpäin akustisesta kurjuudesta. Jyväskylän kamppailu konserttitalon rakentamiseksi on kestänyt niin monta vuosikymmentä ja kokenut niin monta takaiskua, että ulospäin se on vaikuttanut jopa surkuhupaisalta – kun samaan aikaan kaupungissa on tehty monia miljoonaluokan investointeja urheiluun. Hupaisuus on kuitenkin kaukana Jyväskylä Sinfonian muusikoilta, jotka ovat työskennelleet koko maan huonoimmissa olosuhteissa. 1970- […]
Sodan ja toivon säveliä
Pianisti Kirill Kozlovski tutkii sodan ja diktatuurin vaikutusta musiikkiin – ja tuo konsertteihinsa historian väärälle puolelle jääneitä säveltäjiä. Miten sota kuuluu musiikissa, niin sanattomassa kuin lauletussa, ja kuinka sodan aika vaikuttaa musiikkisuhteeseen? Tätä pianisti Kirill Kozlovski oli mukana pohtimassa niin sanoin kuin sävelin Taideyliopiston marraskuisessa symposiumissa. ”Sotaohjelmiston suhteen minua on vaivannut yksiulotteinen suhtautuminen käsitteeseen. Vaikka joku kappale on sävelletty sodan aikana, se ei välttämättä kuvaa musiikillisesti sotaa, mutta sota voi heijastua jollain muulla […]
Johtaminen on yhdessä rakentamista
Kapellimestari Aliisa Neige Barrière tuskaili vuosia, miksi tunsi vetoa orkesterinjohtoon, vaikka viihtyi viulistina hyvin. Lukuisat opettajat puskivat häntä kohti kapellimestarikoroketta. Nyt hän on löytänyt tapansa johtaa: tuoda orkesterikonsertteihin dramaturgista kokonaisvaltaisuutta ja luoda musiikillista energiaa yhdessä muiden kanssa. Tällainen asenne ei ole jäänyt vaille vastakaikua. Tänä vuonna Barrière tutkii visioitaan mm. Turun Musiikkijuhlien residenssitaiteilijana. Aliisa Neige Barrière pitää itseään onnekkaana. On tavallista, että lyhyessä ajassa uraloikan tehnyt nuori muusikko sanoo näin, mutta Barrièren kohdalla […]
Flyygeli antaa parastaan hyvin huollettuna
Konsertoiva pianisti joutuu sopeutumaan jatkuvasti uusiin olosuhteisiin. Flyygelien ominaisuudet vaikuttavat merkittävästi soittotuntumaan ja soittamisen psykologiaan. Avainasemassa on kokenut ja osaava virittäjä, joka pystyy säätämään soitinta haluttuun suuntaan. Harvoin on pianistilla niin paljon valinnanvaraa kuin Helsingin Musiikkitalossa. Kun taiteilija valmistautuu konsertoimaan Radion sinfoniaorkesterin tai Helsingin kaupunginorkesterin solistina, hän saa valita kuudesta laatusoittimesta: viidestä Steinway & Sons -flyygelistä ja yhdestä Bösendorferista. ”Kaikki ovat teknisesti hyvässä kunnossa. Iäkkäin Steinway on valmistettu vuonna 1985. Se on jo […]
Fuuga haluaa ovet auki
Rakennustyöt Turun konserttitalon, Fuugan työmaalla ovat hyvässä vauhdissa, ja myös organisaatio on selvillä: kaupunginteatteri isännöi vierekkäisten talojen kokonaisuutta synergioihin pyrkien. Yksi linkki toiminnassa on vielä työn alla: miten mahdollistaa vapaan kentän ja vierailujen pääsy taloon? Toisella puolella jo paalutetaan, toisella vasta louhitaan, onhan tontti Aurajoen ja kallion välissä”, hymyilee Turun filharmonisen orkesterin intendentti Nikke Isomöttönen, jonka työajasta valtaosa menee nykyisin musiikkitalo Fuugan koordinointiin. ”Kaikki menee suunnitelmien mukaisesti, ja avajaiskonsertti on näillä näkymin joko […]
Ammattina hautausmaakanttori – ”Suru kertoo välittämisestä”
Kun puhelin soi, kanttori Hanna Seppänen vastaa ja kuuntelee tarkalla korvalla. Kokemus on opettanut tunnistamaan, missä vaiheessa suruprosessia keskustelukumppani on. On oltava sensitiivinen. Seppänen kuuntelee soittajan toiveita ja punnitsee, miten hän voi niihin parhaiten vastata. Seppäsen työnkuva on nimittäin poikkeuksellinen: hän toimii hautajaismuusikkona. Kanttorin työ on palveluammatti. Hanna Seppänen on kirkkomuusikko ja kanttori-urkuri, joka työskentelee Helsingin seurakuntayhtymän urkurina pääasiallisena toimipaikkanaan Hietaniemen hautausmaa. ”Tykästyin jo kymmenen vuotta sitten tähän paikkaan, kun sijaistin silloista pitkäaikaista kanttoria […]
Kaustinen muistaa suurta säveltäjäänsä
Kaustisen kamarimusiikkiviikko muistaa tänä vuonna perustajaansa, säveltäjä Pehr Henrik Nordgrenia (1944–2018), jonka syntymästä tulee festivaalin aikana 80 vuotta. Nuukreeni on laittanu komiat kappalhet.” Näin muisteli eräs kaustislainen konserttikokemustaan. Säveltäjä P. H. Nordgren syntyi Ahvenanmaalla, kasvoi Helsingissä, opiskeli Japanissa ja muutti vuonna 1973 Kaustiselle. Siellä syntyi suurin osa hänen laajasta tuotannostaan. Kaustislaisille säveltäjä oli kiinteä osa yhteisöä. Ravintola Pelimannissa hän luki lehdet ja pui maailman menoa kyläläisten kanssa. Itse hän sanoi, että Kaustinen antoi […]