CD-levyt

Andrei Gugnin: Homage to Godowsky. Josef Hofmann, Felix Blumenfeld, Emil von Sauer, Eugenio Pirani, Abram Chasins, Ignaz Friedman, Osip Gavrilovitsh, Joseph Holbrooke, Constantin von Sternberg, Theodor Leschetitzky, Theodor Szántó, Moritz Moszkowski, Franz Liszt-Ferruccio Busoni. Andrei Gugnin, piano. Hyperion CDA68310. Itseoppinut pianovirtuoosi Leopold Godowsky (1870-1938) on nykyisin lähinnä nimi historian lehdiltä, mutta aikoinaan sekä Rahmaninov että Busoni pitivät häntä pianonsoiton tekniikkaa merkittävimmin uudistaneena hahmona sitten Lisztin. Onkin sopivaa, että Hyperionin Godowsky-tribuutti päättyy Busonin Godowskylle omistamaan versioon […]

Aarioita Charles Gounod’n, Léo Delibes’n, Pjotr Tshaikovskin ja Nikolai Rimski-Korsakovin oopperoista, Sergei Rahmaninovin, Pjotr Tshaikovskin ja Vasili Solovyov-Sedoyn lauluja. Aida Garifullina, sopraano, ORF Radio Symphonieorchester Wien, joht. Cornelius Meister. Decca 4788305.  Kazanista kotoisin oleva, tataariperheeseen syntynyt ja nykyisin Wienissä asuva Aida Garifullina on uusin venäläinen tulokas sopraanojen parnassolle. Hänen laulussaan on paljon samaa kuin nuoren Anna Netrebkon: ääni on kiinteän lyyrinen ja taipuisa, mutta sen sointipohjassa on annos slaavilaista tummuutta. Sävelpuhtaus on moitteeton ja ote […]

Jean Françaix: Klarinettikonsertto, Tema con variazioni klarinetille ja pianolle, Trio klarinetille, alttoviululle ja pianolle. Dmitri Ashkenazy, klarinetti, Yvonne Lang, piano, Ada Meinich, alttoviulu, Bernd Glemser, piano. Cincinnatin filharmoninen orkesteri, johtajana Christoph-Mathias Mueller. Paladino pmr 0074 On vaikea kuvitella hyväntuulisempaa musiikkia kuin Jean Françaix’n (1912-1997). Klarinetti oli oiva väline hänen humorististen ja elämäniloisten teostensa sooloihin, joita riittää niin vuonna 1968 valmistuneessa klarinettikonsertossa, vuonna 1974 syntyneissä muunnelmissa kuin kahdeksankymppisenä sävelletyssä triossakin. Viimeksi mainitussa on elegiset hetkensä, mutta […]

Elektroakustisiin teoksiin keskittyvän kotimaisen defunensemblen levy Hyperrealistic Songs on kuin kävelisi avantgarde-ympyrää älyllisen ohi takaisin keholliseen: sen soinnilla on enemmän yhteistä hardcore-punkin, noisen ja industrialin kanssa kuin vaikkapa, sanotaan, sarjallisen perinteen. Hikari Kiyaman Death Metal Rock With Headbang muistuttaa riffikkäässä blastbeat-kaoottisuudessaan ilahduttavasti John Zornin ristiinpölytyksiä, aueten impressionistisiin fragmentteihin rupisen rumpukoneen päälle ja syöksyen jälleen free-häröpalloon. Asta Hyvärisen Improbable tuo mieleen teollisen rappeutumisen, dark ambientin, Coilin ja Mika Vainion; kotikuuntelussa huomio pysyy hyvin mimesiksessä, joista löytyy […]

Antoine Forqueray: La Leclair, Quatrième suite. Jean-Baptiste Forqueray: Chaconne, La Morangis ou La Plissay. Michele Mascitti: Sonata II. Jean-Marie Leclair: Sonata II op. 9. Arcangelo Corelli: Sonata III op. 5. Robert de Visée: La Vénitienne de Mr. Fourcroy. Lucile Boulanger, bassogamba, Pierre Gallon, cembalo, Claire Gautrot, bassogamba, Romain Falik, teorbi. Harmonia mundi HMM 902330. Viisivuotiaana gambansoiton aloittaneella Lucile Boulangerilla on soittimeensa yhtä läheinen suhde kuin kenellä tahansa 1700-luvulla eläneellä. Vertailukohdaksi hän on ottanut ranskalaisbarokin gambavirtuoosi […]

Robert Schumann: Pianotriot nro 1 ja 2, Fantasiestücke op. 88. Kungsbacka-pianotrio. BIS-2437.Schumannin pianotriot eivät jostain syystä ole vakiinnuttaneet asemaansa kamarimusiikin maailmanjärjestyksessä aivan ansaitsemallaan tavalla. Ensimmäisessä pianotriossa op. 63 (1842) on nuorekkaan kiihkeyden ohella pakenevat ja varautuneet piirteensä, jotka toisessa pianotriossa op. 80 (1847) syvenevät ja ottavat musiikkia haltuunsa. Fantasiakappaleissa op. 88 nuo piirteet on verhottu erillisiin karakterikappaleisiin (Romanssi, Humoreski, Duetto, Finaali). Schumannin romantiikassa on mukana ambivalenssia, joka suorasukaisemmissa tulkinnoissa jää piiloon. Mutta ei vuodesta 1997 […]

Claudio Monteverdi: madrigaaleja, (7. ja 8. kirja), Scherzi musicali, kohtauksia oopperasta Poppean kruunaus. Marco Uccellinin, Tarquino Merulan ja Biagio Marinin soitinteoksia. Magdalena Kozena, messoropraano, Anna Prohaska, sopraano ja La Cetra -orkesteri, joht. Andrea Marconi. Archiv 4794595. Tshekkiläinen mezzosopraano Magdalena Kozena aloitti uransa barokkimusiikin parissa mutta on sittemmin esiintynyt enemmän oopperassa ja konserteissa aviopuolisonsa Simon Rattlen solistina. Nyt hän palaa tummuneella äänellään varhaisbarokkiin, mutta kokemus kuuluu.   Hän ryydittää Monteverdin madrigaaleja ja oopperakohtauksia voimakkailla emootioilla, säveltasojen […]

Szymanowskin vuonna 1922 kantaesitetty ensimmäinen viulukonsertto ja Zemlinskyn Lyyrinen sinfonia (1923) Rabindarath Tagoren runoihin ovat peräisin samalta aikakaudelta, ja molemmissa ollaan liukumassa huumaavasta myöhäisromantiikasta arvaamattomaan modernismiin. Mutta ainakaan tällä levyllä teoksista ei synny onnistunutta parivaljakkoa. Elina Vähälä on viulukonserton solistina vastaansanomattoman virtuoosinen, viulun sointi kiinteänä ja notkeana ja kaikki vastukset suvereenisti taklattuna. Tulkinnan ytimenä on enemmän vimmainen intensiteetti kuin haltioitunut näynomaisuus, mutta minkä vihjaavassa aistillisuudessa häviää, sen dramaattisessa jännitteessä voittaa. Alexander Liebreichin johtama Puolan RSO […]

Johannes Brahms: Quartette op. 64 ja 92, Liebeslieder-Walzer op. 52 ja Neue Liebeslieder op. 65. Latvian radiokuoro, joht. Sigvards Kļava. Dace Kļava ja Aldis Liepiņš, piano. Ondine ODE 1295-2 Uuteen musiikkiin panostava Latvian radiokuoro poikkeaa romantiikkaan kohteenaan Brahmsin lauluäänille ja (nelikätiselle) pianolle säveltämät valssilaulut ja kvartetot, jotka todistavat säveltäjän hellemmästä puolesta. Unelmoiva, hyväntuulinen wieniläismusiikki ei kaipaa rinnalleen mitään vakavampaa, sitä suuremmalla syyllä että kyseessä on varsin omintakeinen genre: kuoromusiikin sijaan se on kamarimusiikkia pianolle ja […]

Thomas Adès: Asyla, Tevot, Polaris (Voyage for orchestra), Brahms. Samuel Dale Johnson, baritone, Lontoon sinfoniaorkesteri, johtajana Thomas Adès. LSO Live LSO0798. Thomas Adèsista (s. 1971) on vuosien saatossa kuoriutunut sinfonisten mittojen säveltäjä. Se paljastuu, kun säveltäjä johtaa Lontoon sinfoniaorkesterin levyllä peräkkäin kolme itsenäistä orkesteriteostaan Asylan, Tevotin ja Polariksen. Asyla (1997) oli Adèsin ensimmäinen laajempi, mahleriaanisesti sykkivä (lehmänkellot!) ja säihkyvä orkesterispektaakkeli. Kymmenen vuotta myöhemmin Simon Rattlelle ja Berliinin filharmonikoille valmistunut Tevot hengittää syvempään ja synkemmin, hepreankielisen […]

  Pohjois-Makedonia teki Suomen tavoin kelpo ensiesiintymisen jalkapallon EM-kisoissa, ja pianisti Simon Trpceski kuuluu maan musiikillisiin kansallissankareihin. Shostakovitshin pianokonsertoissa hänen otteensa on herttaisempi kuin säveltäjän oma. Ensimmäisen konserton rajuin anarkia loistaa poissaolollaan, ja mukana on myös romanttista herkistelyä. Koko levyllä on pienine epätasaisuuksineenkin eloisa live-tunnelma, vaikka levytykset on ilmeisimmin tehty studio-oloissa. Ostravan Janacek-filharmonia on Cristian Macelarun johdolla innolla mukana, ja toisen konserton kirkasotsaisempi, mutta menevästi svengaava ote sopii kumppanuksille mainiosti. Tuore elävän esityksen tunnelma hallitsee […]

”Crossings”, Nuorvala, Messiaen, Kortekangas. Varpu Haavisto, viola da gamba, Kari Vuola, urut. Alba ABCD 401.   Ranskalainen urkutekstuuri ja moderni gamba käyvät käsikkäin ajatuksia herättävässä ohjelmassa, jonka ytimessä on Olivier Messiaenin Kristuksen taivaaseenastumista pohtiva urkusykli. Kari Vuolan seesteisesti esittämä teos muodostaa eräänlaisen parin Olli Kortekankaan kauniin Messiaen-tribuutin, Crossing the Five Rivers -teoksen (2008) kanssa. Siinä siirtymä maallisesta taivaalliseen on vaihtunut antiikin myyttisiin virtoihin, elämän ja kuoleman rajapaikkoihin. Urkuja ja gambaa yhdistää soinnillinen herkkyys, ja vähäeleisessä […]